mariasyvala Ubuntu; Olen, koska olemme.

Hanttihommiin siitä!

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) haluaa Ylen uutisen mukaan opiskelijat pois hanttihommista. Kansankielelle käännettynä uutisen viesti on, että osa opiskelijoista näyttäisi siivoavan ja nököttävän kaupankassana, paskahommissa, joita matalammin koulutetut voisivat tehdä. Sillä hanttihommista ei ole hyötyä tulevaisuuden kannalta. Ne vain estävät maamme neroja valmistumasta ajallaan.

 

Edes kokoomus ei pystyisi yhtä elitistiseen ja todellisuudesta vieraantuneeseen päättelyyn. Jukan sanomaa komppaavat Akavan opiskelijat, joiden mielestä opiskelijoiden ei kuulukaan tehdä hanttihommia. Sen sijaan korkeakouluopiskelijoille tulisi tarjota ”laadullisia ja koulutusta vastaavia työpaikkoja”.

 

ARG!

 

Missäköhän näitä laadukkaita alan duuneja voisi olla? Näemmekö pian 67:n opintopisteen DI-opiskelijan laskemassa sillan lujuuslaskelmia? Ensimmäisen vuoden teologiopiskelijan saarnatuolissa hölisemässä? Kaksi vuotta opiskelleen lakimiesnousukkaan käräjäoikeudessa puimassa huoltajuuskiistaa?

 

Lääketieteen opiskelijat sentään paiskivat lomillaan alan töitä, joten Jukka Gustafssonin kannattaa, mikäli joutuisi leikkauspöydälle, tarkistaa nimilapusta, millaisella kokemuksella häntä operoidaan.

 

Jukka tuntuu tietävän, mistä on hyötyä tulevaisuuden kannalta. Minäkin väitän tietäväni.Tasan tavallinen, nuorena tehty työ on opettanut ainakin minua eniten ja valmentanut nykyiseen kirjoittajan ammattiin.

 

Journalistissa oli toimittaja Jami Jokisen kolumni, joka nosti esiin sen, mitä tarkoitan elämänkokemuksen (myös ns. hanttihommien) tärkeydellä – ja mistä on ollut itselleni syvällisempää hyötyä kuin jokusista luennoista:  

 

”Siitä ei ole kauan, kun toimittajaksi tultiin milloin mistäkin ovesta. Elämänkoulu oli kirjava; alalle jäi teräväkynäisiä satamajätkiä, kaupparatsuja tai sekalaisia irtotöitä tehneitä jokapaikanhöyliä. Nykyinen, laadukas journalismikoulutus on hieno asia, mutta tehokkaaseen työuraan yhdistettyä sillä on kääntöpuoli: valitettavan usein journalistin tuntuma todellisuuteen jää ohueksi. Työssä karttuva elämänkokemus onkin vähintään yhtä tärkeä kuin koulu. Mutta se vaatii aikaa ja tilaa... on aivan toista kirjoittaa pitkäaikaistyöttömyydestä kuin pitkäaikaistyöttömästä.”

 

Ilman tekemiäni maataloustöitä, yksitoikkoisia kalatehdashommia ja useita myyjän duuneja en tietäisi työnteosta yhtään mitään. Se, että olen edes jonkun verran työskennellyt lasten, nuorten, mummojen, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja norjalaisten duunareiden kanssa, on antanut ajattelemisen aihetta.

 

Työ nimittäin opettaa tekijäänsä.

 

Työnteon oppii vain tekemällä työtä.

 

Työn luonteeseen kuuluu, että sietää paskojakin päiviä ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

 

Tai sitten käy köpelösti, kuten vastavalmistuneille teekkareille, joilla ei ollut päivääkään työkokemusta ennen ensimmäistä alaansa vastaavaa kesäduunia. He olivat kuulemma nirisseet jo viikon päästä, kun eivät saaneetkaan tehdä mediaseksikästä huippupuhelimen supermegakoodausta vaan joutuivat ihan vaan testaamaan komponentteja. Muutama heistä lähti huomattuaan, ettei heti kesän alussa saanutkaan ikiomaa, haasteellista projektia johdettavakseen.

 

Jokaiselle maisteriopiskelijalle tekee hyvää nähdä matalapalkkaisten ammattien arkea, siis sitä ihan todellista elämää. Maailmankuva ei voi olla niin ylimielinen ja työtä halveksuva, ettei tavallinen duuni kelpaa. Sillä kaikki työ on arvokasta, hanttihommia ei ole olemassakaan. Ainakin omille pennuilleni olen yrittänyt korostaa, että viikkorahan eteen on vaan nöyrästi tehtävä jotain: tiskattava on, imuroitava on, haravoitava on, vaikka olisi kuinka tylsää.

 

Että lopettakaa se ”laadullisten töiden” perään itkeminen, ja menkää tekemään oikeasti tärkeää työtä. Hoidatte mummuja kesän, jos osaatte, ja Kainuuseen muuten tullaan tarvitsemaan kaivosmiehiä. Tosin jokaisesta ei niin vaativaan duuniin ole.

 

Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Ted Apter sanoo, että monet opiskelijat tekevät hanttihommia säilyttääkseen siedettävän elintason opiskeluaikana.

 

Jaa, ihanko totta?

 

Ihmiset nyt ylipäänsä tekevät töitä nimenomaan saadakseen katon päänsä päälle ja leipää pöytään. Eikös se juuri niin pidä mennäkin? Siis että opiskelet ja teet sen ohessa työtä, jolla osittain itse rahoitat muutoin valtion tukemat opintosi? Vai pitäisikö opiskelijan suorittaa tutkinto tukka putkella kolmessa vuodessa, ja marssia työhaastatteluun vailla minkäänlaista työkokemusta?

 

Olisi kiva tietää, kuinka moni työnantaja kuunaan palkkaa maisterin, joka ei ole tehnyt tavallisia duuneja. En minä ainakaan sen jälkeen, kun pistin yhden kopean, kesätöiltä ikänsä välttyneen akateemisen kaverin auttamaan kotitaloustöissä.

 

Tyyppi kantoi saunapuita liiteristä yhden kerrallaan.

 

PS: Tanskan työllisyysministeri lähetti viikko sitten kansalaisille terveisiä, että jos akateemisille ei ole alan töitä, menkää kaupankassaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Aivan.

Gustaffsonin &Co:n ajattelumalllilla saadaan aikaiseksi ns. "laatutyössä" olevia putkiaivoja, jotka eivät näe eivätkä ymmärrä kokonaisuuksia. Seurauksena toinen älytön lausahdus/pykälä/ toiminta toisten jälkeen.

Mutta tämä on sitä tehokkuus- ja kiireysrumbaa.

Tekisi ihan hyvä jokikiselle kiertää aika ajoin ns. "hanttihommissa" . Ainakin siitä pitäisi tehdä pakolliseksi, jokaiselle päättäjälle.

Lopettakaa kaikki vaikka hanttihommien tekemistä, ja katsospa kuka alkaa itkeä.

seppo kirnu

Ros-Brittillä ja Maria Syvälällä on täsmälleen sama pään kallistuskulma kuvissa! johiiii! (tarkistin astemitalla)

Puuttuu vain zoolander-ilme, mikä on jostain syystä naisia itsejään usein viehättävä ilme.

-----------------------------------------------------------------------

Jokainen keisarikastin ulkopuolinen tekee hanttihommia koko ikänsä muutenkin, ja hikoilu olisi suotavaa ihan kaikille ainakin kokeiluluontoisesti.

Liian olmia porukkaa alkaa vermiä & lonnia tuolla kylillä vastaan, koska jokatoinen haaveilee jonkun 'idolin' ammatista.

Käyttäjän kangaro kuva
Ros-Britt Kangas

Mielenkiintoinen huomio ;) -tuo kallistuskulma, enpä minä olisi huomannut.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Olet suomalaisten kasaantuneiden ongelmien peruslähteillä.

1) Suomi nousi taannoin yhdeksi maailman esimerkkivaltioista juuri niin sanotuilla paskaduuneilla, koska vientitulot edellyttävät sellaisten tekemistä.

2) Kekkoslovakian pahat muistot pyyhittiin kollektiivisesti koko herrahissikoneiston mielestä, kun äijästä aika jätti. Nousukausilla sovittiin kolmikantaisesti sellaisia asioita, mihin meillä ei ikinä olisi ollut varaa. Pieni varoitus saatiin 90-luvulla, mistä ei opittu mitään. Tällä kertaa on sitten tosi kyseessä.

3) Korkea palkkataso suhteessa muihin vei lähes kaikki valmistusprosessit ulos ja jäimme valmistamaan vain teollisuuden tarvitsemaa automaatiota ja konekantaa vientiin.

4) Ei ne siellä kohdemaassa tyhmiä ole, vain kokemus puuttui. Nyt suomipoika on vienyt kaiken hankkimansa tietotaidon huikean kasvupotentiaalin maihin, missä ostovoima nousee. Suomessa se tulee laskemaan ja lujaa.

5) On tasan kaksi vaihtoehtoa: a, tuodaan tänne kiireesti halpatyövoimaa ja asutetaan ne vaikka tyhjiin navetoihin, taí b, korkeasti koulutetut nyrpistelijämme ottavat lusikan kauniiseen käteen ja laskeutuvat tekemään uudelleen "paskaduuneja".

Vaihtoehto a on suosittu, koska vain sillä pystytään ylläpitämään talouskuplaa, kunnes väkivalta saa sijan, eli ei kovin kauan. Hyväosaisten on mahdotonta kuvitella, mihin ihminen voi ryhtyä kun hän itse tai läheisensä on saatettu vaaraan. Tällä kertaa yhteiskunnan taholta. Hyi s**tana!

Vaihtoehto b tarkoittaa taloudellista helvettiä kaikille hyvätuloisille (lue velkaantuneille). Vähempiosaisilla ei enää muutenkaan ole mitään, joten vaikutukset jäävät varsin vähäisiksi. He ovat tottuneet jo elämään poikkeuksellisen vaikeissa oloissa.

On olemassa myös vaihtoehto c, mutta siitä ei saa puhua, koska se kaataa vallitsevan talousjärjestelmän ja on aivan liian tasapuolinen.

Itselläni on opistotason koulutus ja olen käyttänyt itseopiskeluun valtavasti aikaa koko ikäni. Silti teen paljon paskaduunia, vieläpä virolaisen kirvesmiehen tuntitaksalla, koska niin täällä muutkin joutuvat tekemään. Vain siten voi jalat pysyä maassa ja on mahdollista ymmärtää kokonaiskuvaa edes jotenkin. Se kuva on nyt tosi ruma.

seppo kirnu

Nyrpistelijäprinsessat ja prinssinakit ruotuun!

Asiaimmeinen on sellainen, joka uskaltaa kavahtamatta survoa kädet patskaan, vaikka ukki olisi ollut mikä kultakalle.

Nyt kultakallejen kersat huutelee kylillä 'tiätsä kuka mun isä on!!??(ja kirnut painaa sellaisia käkättimeen aina tilaisuuden tullen, vastapainona)

Timomies on noheva mies.

Heikki Ojala

Vaihtoehto a on suosittu, koska vain sillä pystytään ylläpitämään talouskuplaa, kunnes väkivalta saa sijan, eli ei kovin kauan.

sisulaisten ja sittemmin hommalaisten oikea syy olla olemassa ja vinkumassa perustuu juuri tähän - jollei tehdä tälle kehitykselle mitään seurauksena on kauhea sisällissota. Ruumita tulee ja paljon. 1918 on ihan pientä. Mamut on vaan sekaan sotkettu indikaattori. Vaan missä menee rintamalinjat? Verkostoitukaa. Tai jotain?

Jukka Johansson

Gustafsson kuulemma sanoi eilen eduskunnan kyselytunnilla, että hän ei ole käyttänyt sanaa hanttihomma. Mistähän sen haastattelun löytäisi, jossa hän aiheesta puhui? Siis sen alkuperäisen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juuri näin.
Mielestäni Gustafsson ei ole sopiva tuohon virkaan, mutta katsoin eilisen kyselytunnin ja täytyy kyllä myöntää, että blogisti teki virheen kun nojasi johonkin revittelevään lehtiuutiseen.
Gustafssonilla oli (tällä kertaa) aivan järkiperustelut ja hän kertoi myöskin vierastavansa sanaa "hanttihomma".

En viitsi alkaa pitämään mitään sosiologian luentoa siitä, mitä tapahtuu kun amiksesta valmistuneet eivät saa työtä, koska ei ole edes sesonkityöhistoriaa, koska työpaikat on vienneet korkeakouluopiskelijat.

Sanon suoraan että blogisti on 100%:sesti väärässä, tosin hänelle on syötetty 90%:sesti väärää tietoa.

Löytyy varmaankin YLE Areenasta. En jaksa itse kaivella.

Henry

Käyttäjän mariasyvala kuva
Maria Syvälä

Sillä, onko J G käyttänyt juuri nimenomaisesti sanaa ”hanttihomma” tai jotakin muuta määrettä, ei juurikaan ole merkitystä. Hänen sanomansa sisältö on minusta työtä eriarvoistava ja elitistinen (matalapalkkaisen työn ns. hyödyttömyys opiskelijalle).

”Gustafsson haluaa kehittää järjestelmää”. Juuri tästä on kyse – hän näemmä haluaisi opiskelijoiden mahdollisimman tehokasta (ja mielestäni todellisuuspakoista) uraputkivalmistumista eli koulusta töihin ilman turhaa ja hyödytöntä (hantti)työkokemusta.

Akavan opiskelijoiden ehdotus tarjota opiskelijoille "laadullisia ja koulutusta vastaavia työpaikkoja" on ideaalimaailmasta - näitä duuneja ei valitettavasti kovinkaan paljon ole tarjolla, ja opiskelijan kompetenssi harvoin riittäisi, jos olisi.

HS siteerasi eilen Etelä-Suomen Sanomia: "Hanttihommilla on harvoin sellaista vetovoimaa, että hakijoita olisi pilvin pimein... Jos opiskelijat poistuisivat töistä kirjojensa ääreen, se näkyisi pian kauppojen aukiolossa."

Siksikin näillä opiskelijoiden tekemillä, usein osa-aikaisilla töillä on oikeasti yhteiskunnallista merkitystä!

Ja moni opiskelija myös haluaa tehdä töitä esim. välttääkseen opintolainan.

seppo kirnu

Eikös tuolla Italiassa eräät 'hanttihommien' tekijät lopettaneet sen sillä seurauksella, että pian oli kaupungin kadut täynnä jätepatskaa kasoittain? Ja sitten laiskat elostelijat pyysivät apuun..........Mafiaa!

Eli osataan kyllä syödä ja kakkia pakkiin, mutta ei jakseta tai 'alennuta' tekemään mitään jätösten korjaamiseksi.

Siitä tuli mieleen, että pari vuotta sitten näin jonkun nuoren herraelviksen heittävän jonkin juhlan vuoksi vuokratun limusiinin ikkunasta roskia tielle ikkunasta itseään roikuttaen.

Kaveri huusi vielä samalla "kävelkee köyhät!"

Ko. kaveri on akateemisesti koulutettu pääsiäiskäsi ja naruniska, joka tuskin jaksaa kantaa sitä yhtäkään klapia puuliiteristä uunille. Jos nyt edes tietää mikä klapi on.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Ei ole olemassa hanttihommia, vastasi tampereen Gustafsson persu-kysyjä Kike Elomaalle, joka itse ei ole ollut paljon julkisuudessa muutamana, viimeisenä päivänä. Sen sijaan, hänen rikollismiehensä on,- ja tottahan se on, että rikollinenhan hän on.

Kike Elomaan huonosti muotoiltu kysymys todellakin toi esille termin "hanttihomma", ja siinä paljastui Elomaiden suhtautuminen oikeisiin töihin selkeästi.

Kike itse ei ole tehnyt hanttihommia, vaan on kunnostautunut huippu-urheilijana,- ja siitä iso kunnia, vaikkakaan ilman nappeja ei ole urheiltu. Se oli niitä aikoja,- ja lajikin jossa ei pahemmin kyselty.

Elomaa itse ei liene tietävän hanttihommista hänkään, koska ne eivät ole kelvanneet, vaan on pitänyt hakea elämässä onnistumista rikollisuuden kautta......Bingo.....Itse Elomaa todellakin on pärjännyt ainakin ulkoisista puitteista päätellen hyvin elämässään juuri rikollisuutensa,- ja onnistuneen naimakauppansa myötä.

Elomaat todistavat, hanttihommat eivät kertakaikkiaan ole tie onneen. Rikollisuus on parempi tie.

Ps. Minä olen koko elämäni tehnyt "hanttihommia",- ja kohta jäämässä siitä ansaitulle eläkkeelle.
Linnassa en Kimmo Elomaan lailla ole ollut kummassakaan. En siinä, jossa ei ala-aulassa ole kättelyä, enkä siinä, jossa pitää vaihtaa talon vaatteet päälle,- ja ovi suljetaan perässä.

Tuota, mikä se olikaan aloittajan pointti?

seppo kirnu

Sehän onkin muuten mahtava meriitti noin kansan kannalta, että osaa ottaa oikeat hormoonit, voidakseen nostaa terästä maasta metrin ilmaan.

hoh hoh hooka hei-punttia nostelen ja naamani venyttelen-hoh hoh hooka hei -kaikkien punttien kuningas ja kuningatar.........(tsingiskaanin melodialla)

Kalle Virtanen

Jos yhden yliopistovuoden jälkeen ei pysty tekemään muita kuin alkeellisimpia töitä, se yhden vuoden opetus ei ole ollut kovin pätevää, tai sitten ihan väärää ihmistä koulutetaan.

seppo kirnu

Sekin on totta.

Intti sotkee poikain opiskelun ja epäilen poikain sakista tulevan eniten vermijöitä ja lonniskelijoita.

Velvoitteita näyttöihin!

Sekä jo alaluokilla LUONNETYYPIN hahmotus kaikille oppilaille. Se toimii työkaluna yksilölle joka haahuilee ajatuksissaan. Estää väärinkäsityksiä.

D Ravén

Edes viiden korkeakouluvuoden jälkeen ei välttämättä ole KÄYTÄNNÖSSÄ valmis aloittamaan kuin alkeellisimmilla alansa töillä, koska osaaminen saattaa pahimmassa (ja monilla aloilla tyypillisessä) tapauksessa olla vielä täysin teoreettista. Ns. "vastavalmistunut" opiskelija ei työelämää ajatellen ole lähelläkään edes puolivalmista.

Etenkin ensimmäisen vuoden opinnoissa on äärimmäisen harvoin vielä mitään syventävää, joka antaisi valmiuksia oikeisiin alan töihin. Enemmänkin kyse on pohjan luomisesta vaativammille opinnoille.

seppo kirnu

Jos viidessä vuodessa ei ehdi oppimaan ,minkä tahansa alan perusteita toimiakseen työssä, on joko opiskelijan päässä, tai koulutuksessa mätää ja paljon.

D Ravén

Kirnu on vaihteeksi hakoteillä tai ei muuten vain ymmärrä korkeakoulutuksesta tuon taivaallista. En nähdäkseni väittänyt, etteikö vähintäänkin perusteita tuossa ajassa olisi omaksuttuna. Teoreettinen huippuosaaminen ei ole yhtä kuin käytännön työelämän taidot.

Mutta se mitä sanoin pätee lähes kaikkiin kouluihin. Kun läpäisee autokoulun inssiajon, ei TODELLAKAAN ole vielä valmis kuski. Siitä se harjaantuminen vasta alkaa. Mitä korkeakouluihin tulee, käytännön työelämä on useimmiten aivan muuta kuin mitä kirjoista on päähän päntätty ja työharjoitteluistakin ehtii saada vasta kalpean kuvan todellisuudesta. Erikoistuminen todelliseen työelämään alkaa ensimmäisestä alan työpaikasta.

Markku Talikka

Miksi kansalainen, ihminen, ei voi tehdä hanttihommia tai yleensä mitä työtä tahansa?
Ken ei työtä tee, sen ei pidä syömän.
Jk Olen osallistunut työelämään 55vuotta.
JK Totta helvetissä, löytyyhän vielä ahkerempiakin, Sinä?

Kalle Kuusivuori

Koska ylimmän 1% voitot vaativat suuren työvoimareservin.

Markku Talikka

Olen 70+ ja minua vitututtaa nämä ylen viisaat parikymppiset kersat.
Tulevaisuus on Teidän, vaan ei ihan vielä?
JK Jos Teille tulevaisuuden avaimet käteenne annettaisiin, kuinka toimisitte?

Eero Löytömäki

Eiköhän lähes jokainen yliopisto-opiskelija ole ehtinyt tehdä niitä "oikeita töitä" jo useampana vuonna esimerkiksi kesätöissä ja varmasti jatkaa linjaa kesäisin yliopistoon päästyäänkin.

Pointti onkin siinä, että lukuvuoden aikana ei tarvitsisi tehdä töitä elääkseen (ellei välttämättä halua) vaan voisi keskittyä kunnolla opiskeluun. Sehän on opintotuen tarkoitus - turvata toimeentulo, jotta yksilö pystyy keskittymään täysipainoisesti opiskeluihinsa.

Terveisin yksi niistä tuhansista opiskelijoista, jotka painavat kesät tehdastyössä ja lukevat illat kesätentteihin.

Markku Talikka

Silloin, kun meikkä opintietä taapersi, oltiin raksalla hanttihommissa ja niillä nappuloilla kustannettiin, että ylitalvehdittiin ja rautanaulasta soppaa keitettiin ja elossa vieläkin olen.
Vaan minähän elänkin entistä aikaa, olen 70+.
Oletkos koskaan ajatellut, jos et saisi opiskeluasi vastaavaa hommaa, niin jätä se, ajoissa ja keskity siihen työhön, mitä jo osaat ja yritä siitä itsellesi luoda toimeentulo. Kehoitan Sinua asiaa harkitsemaan, oletan jotain asiasta omahyväisyydessäni ymmärtäväni?
Menestystä elämääsi, Sinulle!

Eero Löytömäki

Onneksi työllisyysnäkymät ovat alallani hyvät. Kiitos neuvosta, otan silti paperit ulos ja keskityn maisterinpesteihin.

Tulitko koskaan työurallasi ajatelleeksi, että kouluttautuisit lisää ja vaihtaisit työtäsi? Olisin kehoittanut sinua harkitsemaan, oletan jotain asiasta omahyväisesti tietäväni, onhan se tulevaisuuden työelämässä lähes pakollista.

Markku Talikka

EL
Kyllä, kouluttauduin työelämässä ja eläköityäni olen samaa jatkanut, parhaillaan lisäharjoittelen Windows- ja Mac-datan eroavaisuuksiin perehtyen, mitä valmiuksia Sinä tällä tasolla hallitset, uskoisin enemmän?
JK Kas, aina on joku, ken tietää vielä paremmin, voi tätä viisauden määrää, vaan asuuko tuo viisaus ainoastaan Sinussa?
Mielestäni, soppii eppäillä.
Jk Perusopinnoiltani olen ekonoomi, sitä 60-luvun mallia, ken ei tänä päivänä tiedä mistään mitään, so kalevalainen.
Arvoisa EL , älä tukehdu leipään, pulla on vielä syömättä, kikati-kikati-kik, kokoti-kokoti-kok!!

Kalle Kuusivuori

Markku Talikka, raksalta katosi hanttimiehen hommat 90-luvun lamassa. Sen jälkeen ei ole ollut juopoille hanttimiehille sijaa. Vuoden 2008 lamassa taas katosi työt normaalilta suomipojalta. Vain halpatyövoimalle eestistä ja puolasta on sijaa. Vanhojen tulisi katsoa tilannetta nykypäivän perspektiivistä, eikä muistella kultaisia aikoja, jolloin vielä Tapio Rautavaara lauloi harjakaisissa.

Markku Talikka

KK
Sekatyömies/Sinulle hanttityömies, tekee kaikkea sitä työtä, mihin kaikki eivät kykene, näinollen arvokkain työmies raksalla alusta loppuun, tänäkin päivänä.
Yksikään rakennus ei nouse metriäkään ilman kaikkien töiden sekatyömiestä/Sinulle hanttityömiestä, yritä itse, vaikka minkälainen mesu olisit, mitään ei tapahdu ilman sekatyömiestä/diversearbetare.
Tunsin henk. Tapio Rautavaaran, eikä Hän koskaan, ikinä, halvaksinut ketään duunaria raksalla Suomessa, eikä rakennusmiehiä myöskään muissa maissa, koska olen ollut harjakaisissa Tapsan mukana hieman siellä sun täälläkin,myös ulkomailla, oletan omaavani tuohon asiaan perspektiiviä enemmän kuin Sinä niihin mittoihin koskaan tulet yltämäänkään.
Näin vapaalta heittäen, sanoisin Sinulle Rautavaaraa mukaellen: "Kaikki sanoovat, että laula Tapsa, laula Tapsa, mutta kukaan ei sano, että ota Tapsa voileipää."

Kalle Kuusivuori

Rakennussiivooja taitaa olla kuitenkin se viime peleissä tärkein raksan duunari.

Mutta kuten sanoin. Markku voi mennä laulamaan Tapsan tahteja työmaille, ja 60 -75% väestä ei ymmärrä mitä lauletaan. Siinä ei voileivät eikä vanhat muistot auta.

Markku Talikka

Näinhän se tietysti on , muna on kanaa viisaampi ja Sinä nallikka olet nuorremmuuttasi kaikkein viisain, nyt, vaan Sinullekin ikää kartuu, toivon Sinun muistelevan mielipiteitäsi 50v kuluttua, jos elät, enpä usko, kyllä syöpä porsaan kotiin korjaa, joten älä pahastu vaikka Sinulle hymyilenkin.

Kalle Kuusivuori

En usko että tässä minun tarvii kovasti hävetä mielipiteitäni. Tosiasiat vaan pääkaupunkiseudulla on niin, että ei tänne hanttihommiin enää savosta tulla. Vaan eestistä ja vielä kauempaa.

Rakennuksilla oli tänään 257 avointa työpaikkaa. Eräs vuosi sitten niitä oli 1400. Ei käy onni yksiin, mutta eläkkeen töpinässä on kiva antaa ohjetta nuoremmille, kuinka me silloin hommat hoidettiin.

Markku Talikka

Onhan se tietysti näinkin, että osaamattoman ei tarvitse hävetä, vaan Sinulle ja vain Sinulle, ei isi vittuile, isi neuvoo.

Kalle Kuusivuori

Isi neuvoo sit vaan, ja pohtii, että mistähän ne hänenkin eläkerahat tulevaisuudessa tulee, jos työväestö vaihdetaan halpatyövoimaan.

Ei enää ole ne ajat, kun isi teki töitä. Silloin kuka tahansa juoppo tunari pääsi leivän syrjään kiinni, eikä haitannut jos oli vähän päissäänkin.

Ei aika entinen palaa. Se on 2-5 euron miehet jotka töitä nykyisin sekatyömiehinä tekee.

Markku Talikka

Etpä Sinäkään nuorena ollessasi, koulupoikana, korvaasi lotkauttanut, mistä se inhottavan makuinen kouluruoka lautasellesi ilmestyi ja kuka maksoi.
Olisiko ollut niin, että ne juopot työmiehet osaltaan olisivat siihen osallistuneet, koulukirjoja myöten.
Olisiko Sinunkin aloitettava 2-5 € alkupalkalla, kun kukaan ei Sinulle enenpää ensialkuun tarjoa, sillä kaikenmaailman maisterit on jo startissa sijoitettu Ö-mappiin.
Onko Sinulle mahdollista, maisterina, siirtyä ulkomaille ja siellä saada yli 5€ palkkaa, vaan missäpä suomalaista maisteria tarvitaan, kun peremminkin koulutettuja on pilvin pimein.
Ehkäpä Sinun on turvallisinta jäädä työkkärin ja kotiväen hoiviin uuninpankolle, kuitenkin lämmintä piisaa.
JK Kalle Kuusivuori
Olen kokenut työlään ja verisen lapsuuden ja nuoruude, jota en suo kenenkään kokevan, elämäni on ollut epäonnisen taistelua ja siksi en osaa sääliä kaltaisiasi pullamössömarisijoita, ei auta itkut markkinoilla. Halleluja sinne uuninpankolle!

Kalle Kuusivuori

Vanha ja katkera, ja maistereille vihainen. Eiköhä oteta uusiksi suurkansainvaellus, kun paremman leivän perään lähdettiin Ruotsiin? Sitäkö haluat?

Ei minua maistereiden työn teko tässä niin kiinnosta, vaan duunareiden. Kun raksaliiton kommarit hoiti aikoinaan asioita, niin itseään kunnioittavan rakennustyömaan parkkipaikka näytti Vehon myynti alueelta. Ei taideta autoja ostella viidellä eurolla. Muualta kuin Eestistä, eikä siitä tule verotuloja tänne, jolla kouluruokailut ja kirjat maksettaisiin.

Markku Talikka

Snaijaaks fillarin päälle?
Tsimmarit, tsummarit, glimmarit, glammarit, pipo ja jatsarit.
JK Ettei mene Kallelta yli hilseen?

Käyttäjän mariasyvala kuva
Maria Syvälä

”Lukuvuoden aikana ei tarvitsisi tehdä töitä elääkseen” – mietin vaan, millä tuo reaalimaailmassa rahoitettaisiin, siis että jokainen opiskelija voisi vain opiskella ilman työntekoa siinä ohessa? Osahan ei halua ottaa lainaa, kesäduuneista harvoin säästöjä syntyy. Entä jos opinnot eivät edistyisi täydelläkään valtion tuella – tuki pois takautuvasti?

Eero Löytömäki

Näinhän tapahtuu jo nyt: Jos et saa viittä opintopistettä kuukaudessa, tuet katkeavat kunnes opiskelutahti on taas tukiin (ja jo saatuihin tukiin) oikeuttavaa. Käytännössähän tuo esittämäni skenaario onnistuisi jo melko pienellä opintotuen rukkaamisella (lukuunottamatta ehkä pääkaupunkiseutua, jossa asumiskustannukset laukkaavat kaukana muun maan keskiarvosta).

3-4kk:n kesätöistä saatavat tulot riittävät ainakin itselläni ja käytännössä kaikilla tuntemillani opiskelijoilla yleensä pitkälle kevääseen - suurella vyönkiristyksellä pidemmällekin.

Subjektiivisia huomioita jatkaakseni: Kanssaopiskelijoideni keskuudessa on selvästi huomattavasissa trendi. Ne jotka tekevät töitä opiskelujen ohessa saavat jatkuvasti selvästi huonompia, jopa ala-arvoisia, arvosanoja kuin ne jotka tekevät työtä vain kesäisin. Koska uusi tieto rakentuu jo opitun varaan, vapaa-aikanaan töissä käyvillä on myös suurempia vaikeuksia sisäistää uutta tietoa. Työnteko siis heikentää oppimistuloksia ja näin ollen myös tulevien maistereiden osaamista. Kyse ei siis ole "hanttihommien" aliarvostamisesta vaan selkeästä faktasta: Työ, joka ei ole omaan alaan liittyvää, heikentää maisterien osaamista ja pidentää opintoja kohtuuttomasti. Viidessä vuodessa valmistuvien sijaan meillä on seitsemännen vuoden korkeakoulutettuja. Se jos mikä maksaa ja on turhaa, etenkin jos opintojen laadun sijaan on panostettu opintopisteiden pikaiseen haalimiseen.

Sen sijaan että kaikenmaailman valtiotieteiden, filosofoian ja luonnontieteiden kandidaatit veisivät työpaikkoja niiltä, jotka niitä todella tarvitsevat olisi siis järkevämpää, että he voisivat pysyä tenttikirjojen parissa ja tehdä sitten sitä mitä osaavat parhaiten - oman alansa töitä.

P.S. Silti on aina ollut ja on Gustafssonin esityksen jälkeenkin mahdollista, että opiskelija voi halutessaan tehdä työtä. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla pakollista. Jos on, on opintotukijärjestelmässä jokin vika.

seppo kirnu

Kaikki on niin kallista nykyään että.........

Aleksi Laine

Suomessa ei jostain syystä ole kovin toimivaa internship-systeemiä, siis sellaista, jossa firma palkkaa opiskelijan muutamaksi kuukaudeksi pikkupalkalla tekemään jotain puolitärkeää. Siksi monen pitää mennä varsinkn opintojen alkuvaiheessa SIWAn kassalle tai raksalle töihin.

Käyttäjän jkas kuva
Joonas Salminen

Mielestäni on kyseessä aika kaksipiippuinen homma, koska opiskelemalla ei elä Suomessa, mutta töitäkään ei kaikilla alemman tai ylemmän korkeakoulun aloilla pysty tekemään hirveästi siinä sivussa..

Esim. ylemmän korkeakoulututkinnon vaatimusaika 7 vuotta, on aika raskasta aikaa rahallisesti (ja muutenkin) opiskelijalle, jos ei halua ottaa koko ajan lainaa... Tällöin on tehtävä töitä, mikä johtaa monen kohdalla ns. burn outtiin. Ei hyvä sekään.

Jos itseisarvona on valmistuminen niin opintotuesta pitäisi tehdä mahdollisimman kattava, jolloin opiskelija voisi keskittyä huoletta opiskeluun. Opintotuki on tällä hetkellä ainut verotettava tuki Suomessa tietääkseni. Opintotuki on myös toimeentulotukeen verrattuna aivan säälittävän pieni. Opintotuen nostaminen maksaisi itsensä takaisin sillä, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin, mutta pienemmällä stressillä. Tällöin heistä tulisi työhön kelpaavia veronmaksajia, joita valtio niin kovasti haluaa.

Ja mitä tulee hanttihommiin tai töihin, jotka eivät ole alaan liittyviä niin mieluummin opiskelijat tekisivät alaansa LIITTYVIÄ, eivät välttämättä niitä kirjoittajan kärjistämiä arkkitehdin hommia sun muita, mutta esim. liiketalouden opiskelijoilla on laaja valintavara erilaisista ammateista (ja monilla muillakin opiskelijoilla on mahdollisuus valita monesta ammatista). Vähän vanhanaikainen on siis käsitys, että liiketalouden opiskelijasta tulee pankkiiri, diplomi-insinööristä pääarkkitehti jne...

Käyttäjän mariasyvala kuva
Maria Syvälä

Ei ole opintotuki ainoa verotettava tuki - esim. minimiäitiyspäiväraha (22,96 e /pvä) lienee pienempi kuin opintotuki+laina+asumistuki. Ja sitä verotetaan raskaasti, jos teet työtä sitä saadessasi. Usein on pakko, koska ei tuolla tuella (reippaaasti alle köyhyysrajan) oikein lapsiperhe elä, jos myös kumppanin tulot ovat pienet.

Käyttäjän jkas kuva
Joonas Salminen

Opiskelijan tulot opintotuki ja -laina mukaan luettuna ovat reilusti köyhyysrajan alle ja se on "välivaiheena" kyllä pidempi osa elämästä kuin äitiyspäivärahan aika? Kumpikaan ei kuitenkaan ole pysyvä "tila". (jos ei tee 18:ta lasta)

Eli on toinenkin verotettava tuki, joka sekin on selvästi juuri oikea kohde verotukselle... Ja vielä kysymys sinulle, että entä jos opiskelija pariskunta saa lapsen? Kun he joutuvat opiskelemaan näitä "hanttihommia" tehdessään usein pitkälle päälle 30v. Mitäs sitten? Mistä tulot? Opiskelu+työ+äitiyspäiväraha? No siinähän on hyvä yhtälö... + vielä se, että opintotukea joutuu maksamaan takaisin, jos tekee töitä yli 550€/kk palkalla 12 kk kohden.

En hyväksy vastaukseksi: "Älkää elitistiopiskelijat tehkö lapsia, pidättäytykää seksistä ja elämästä".

Asialla on aina vähintään kaksi puolta.

Käyttäjän mariasyvala kuva
Maria Syvälä

Vastaus Joonakselle: Mainitsin vain, että on niitä muitakin verotettavia tukia - ottamatta sen kummemmin kantaa opintotuen ja muiden tukien rinnastamiseen. Kotiäitiysvaihe voi kestää kotihoidontuen kanssa (alle köyhyysrajan sekin) 3 v. – ja enemmänkin, jos syntyy toinen lapsi. Suurin piirtein tässä ajassahan pitäisi kai yliopistosta valmistua, mikäli opiskelu olisi kokopäiväistä opintoputkea ilman työntekoa.

Jos opiskelija saa lapsen, en tiedä, mitä tukia ovat oikeutetut saamaan, luultavasti toimeentulotukea. En tunne aihetta riittävästi (miten tulot vaikuttavat tukiin jne) kommentoidakseni. Tuo vastausehdotuksesi ”Älkää elististiopiskelijat…” on kyllä sellainen, joka ei normaalijärkisen suusta edes lipsahtaisi.

Käyttäjän jkas kuva
Joonas Salminen

Joo ymmärrän kyllä, kommentoin vain tuota opintotukea, koska sillä on merkittävä osa siinä, tarvitseeko opiskelijan tehdä töitä opintojen aikana. Tuo "elitistiopiskelija" kuvastaa mielestäni vain niin hyvin tuota Gustafssonin puheesta nousutta haloota, jossa ylemmän korkeakoulun opiskelijat ovat oikeutettuja vain oman alansa opintoihin. Mikä on asian vääristelyä. Heidän alaansa voi kuulua monenlaiset ammatit, mutta he eivät ole osa elitisimi-ajattelua, eikä ole mielestäni Gustafssonkaan.

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

En tiedä oliko opetusministeri unessa kun tuollaista lausui, mielestäni tuonkaltaiset lausumat ei ole tätäpäivää,ei ole olemassa mitään hanttihommia on vain olemassa hommia ja kaikki pitää tehdä, olipahan sosiaalinen tausta herra tai narri.
Mielestäni opiskelija joka on harjoittelemassa vaikka kesälomalla töitä, niin ei se kaupan kassalla oleva työ voi olla sellaista jota ei voisi ottaa vastaan, naurettava juttu opetusministeriltä,joko työnharjoituksissa pitää alkaa jakamaan opiskelijoita herraksi tai narriksi.?

Heikki Ojala

no ei se kaupan kassan homma vastaa koulutusta kun kaupan kassa on vaikkapa lukenut itsensä maisteriksi. Kun olet nainen ja lapsentekoiässä arvaa saatko töitä. Olepa alepan kassana ja joka vuosi valmistuu uusia jotka suostuu mihin vaan, mutta sun tutkintosi työnantajien mielestä "vanhenee". Voi että kannatti lukea! Pääsetkö edes paksuksi?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tässähän palaa vanhan ihmisen hihat kun teidän räävittömiä (ei kaikki), kirjoituksia lukee.

Mennääs nyt hetkeksi reaalimaailmaan:
- Oletetaan että sesonki- ja vaikkapa kassan hommia on 100 vapaana - jossakin määrätyssä ajassa.
- Oletetaan edelleen, että näitä töitä hakee tuhat nuorta.

Kysymyksiä:
- Minkälaisia te luulette vaikkapa kaupan ottavan töihin: paremmin koulutettuja vai vähemmän koulutettuja?
- Kumman ryhmän luulette olevan järkevämpää työllistää: työttömät nuoret vai opiskelevat nuoret?

Nuorten kannalta? Yhteiskunnan kannalta?
(Vinkki: Oikea vastaus on sama kummastakin näkökohdasta katsoen.)

Henry

Käyttäjän jkas kuva
Joonas Salminen

Yksi näkökulma on vielä se, että kun opiskelija ei ole päässyt kuin kassahommiin(jos niihinkään kun kilpailu on tosiaan aika kovaa) niin pikkuhiljaa hänen palkkansa alkaa olemaan liian korkea. Olen itse huomannut, että jos kauppa valitsee uudesta työntekijästä, jolle voi maksaa 6€/h tai hieman kokeneemmasta työntekijästä, jolle pitää maksaa 9-10€/h niin kauppa valitsee mieluummin tuoreemman työntekijän ja laittaa vain omat työntekijänsä kouluttamaan hänet.

Mielestäni sinulla on hyvä ideologia tässä, mutta se olisi tietysti hienoa, että niitä omaa alaa vastaavia töitä olisi edes vähän tarjolla, jos kerta opintotukea ei voida nostaa.

Itse en mielestäni täysistuntoa katsoessani huomannut Gustafssonin ainakaan siinä puhuvan hanttihommista tai muusta vastaavasta..

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Vielä tästä uutisesta:
1) YLEn toimittaja ei ole ymmärtänyt kuulemaansa ja kirjoittamaansa. Siis otsikkovääristelyn lisäksi.

2) Muut, ["Vedämme herneen nenään jos sillä saa ääniä"-tyypit], ohittavat uutisesta täysin sen, että Gustafsson halusi kehittää järjestelmää.
(Jätän tämän teidän pähkäiltäväksi mihin hän viittasi).

Uutisesta:
"Opetusministeri Jukka Gustafsson näkisi opiskelijoiden töissä mieluummin matalammin koulutettuja, jotta opiskelijat voisivat käyttää aikansa opiskeluun.
Ministeri haluaisi kehittää opintotukea siten, että se kannustaisi opiskelijoita opiskelemaan ja valmistumaan."

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/gustafsson_o...

Toimittajien taso on tänä päivänä todella hakusessa. Tai sitten he tekevät näitä käskystä/nuollakseen tms..

Henry

kati sinenmaa

Jukka Gustafsson ei ole itse tehnyt päivääkään oikeaa duunia. Poliittiset broilerit siellä vaan huuliaan heiluttavat tajuamatta pätkääkään elämää.

Politiikka olisi täysin toisenlaista, jos poliitikoiksi pyrkiviltä vaadittaisiin kokemusta hanttihommista. Nyt poliitikoiksi valitaan vain pyrkyreitä, jotka suoraan koulunpenkiltä menevät poliittiseen järjestöön elämään veronmaksajien loisina.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Kyllä hän edellisellä kyselytunnilla kertoi tehneensä monenlaisia hommia. Mainitsikin muutamia. Siksi hän oli tuohtunut riviedustajien käyttämästä nimityksestä, hanttihomma.

Hanttihommia ei ole olemassakaan hän sanoi,- ja siinä olen "kustun" kanssa samaa mieltä.

Hän suinkaan ei ole Kanervan, Zyskowicz'n tavoin oikeita töitä koskaan tekemätön broileri.

t. piiroinen

Aivan oikein. Hieno kirjoitus Maria Syvälältä. Kiitos.

Nyt selvisi mistä tuo nuoremman polven toimittajien elämästä vieraantuminen johtuu. Hämmästelyä ja närkästymistymistä riittää, kun niitä arkielämän ilmiöitä ja tavallisia suomalaisia työssään kohtaa.

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Tuo opiskeluputken nopeuttamishanke on jälleen tyypillistä Hölmöläisten matonjatkamispuuhastelua, joka osoittaa asiaa ajavien poliitikkojen täydellisen epäpätevyyden työhönsä. Se kielii pyrkimyksestä vieroittaa myös muut kansalaiset elämästä ja tehdä heistä pelkkiä talouden mittayksiköitä - toisin sanoen kuluttajia, ei ihmisiä. Ah, tuota elämänkokemuksen täydellistä puutetta, pään pensaaseen työntämistä ja viisauden halveksintaa!

Hanketta voi kuvailla erinomaiseksi näytteeksi siitä, miten vankassa niskalenkissä elinkeinoelämä poliitikkoja pitää.

Asiaa hysteerisesti ajavien poliitikkojen lyhytnäköisyys on verrattavissa jalkapallojoukkueeseen, joka yrittää tehdä maalin vain palloa eteenpäin potkimalla. Pikku vinkki näille elämästä vieraantuneille valtiaille: usein kannattaa syöttää myös pakeille, jos todella haluaa sen maalin tehdä.

Käyttäjän vesakauhajarvi kuva
Vesa Kauhajärvi

AAMEN! Itse olen sitä mieltä että jokaiseen maisterintutkintoon pitäisi sisällyttää vuoden työvelvollisuus jossain paskahommassa. Mäkkäri, raksa, kaupankassa tai vaikka taksikuski. Putkimaisterit ilman pienintäkään kosketuspintaa todellisuuteen ovat liiankin totta nykyään.

Käyttäjän kapavalimaki kuva
Kari Välimäki

Allekirjoitan täysin Maria Syvälän kirjoituksen. Jukka Gustafsson on autuaasti unohtanut koulutuksen tarkoituksen ja päämäärän.

Koulun tehtävä on auttaa opiskelijaa oppimaan itse ja käyttämään omia aivojaan. Koulutuksen tehtävä EI OLE tehdä uraohjuksia.

Suomalainen koulujärjestelmä ei tuota nykyään muuta, kuin putkiaivoisia, laput silmillä olevia bessewisserkirjaviisaita ylisuorittavia idiootteja.

Jukka Gustafsson kumppaneineen ovat tämän em. järjestelmän syy ja seuraus, kruununjalokivi ja hedelmä.

O tempora, o mores.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Anteeksi, että kommentoin näin myöhään, mutta kirjoituksesi inspiroi minua. Itse olen sitä mieltä, että tylsänkin työn voi muuttaa voitoksi omien ajatusten ja mielikuvituksen kautta. Ei siinä edessä tarvitse olla perkuuallasta - siinä on mielikuvituksen sammio!

Kiitos postauksesta :)

Ystävällisin terveisin,
Miki

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Mitä oikeasti sanottiin eduskunnassa:

Eduskunnan pöytäkirja:

12. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2012 kello 16.02

N:o 9) Työn ja korkeakouluopintojen yhdistäminen

Sofia Vikman/kok:
Arvoisa puhemies!
Opetusministeri Gustafsson lausui eilen Ylen haastattelussa, että hän haluaa opiskelijat pois hanttihommista. Ministerin lausunnosta saa sen kuvan, ettei työnteosta ja työkokemuksesta olisi hyötyä. Ministeri lupasi myös kehittää opintotukijärjestelmää siihen suuntaan, että se kannustaisi enemmän opiskeluun kuin tekemään töitä. Monet työnantajat ovat kuitenkin kertoneet korkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden suurimmaksi puutteeksi työ- ja työelämäkokemuksen puuttumisen. Kysynkin ministeriltä, miten hän vastaa työnantajien näkemyksen ja oman ehdotuksensa ristiriitaan. Lisäksi haluan tietää, mitkä ovat ministerin konkreettiset keinot opintotukijärjestelmän kehittämiseksi, kun taloustilanne on nyt todella tiukka uusien kannustimien luomiseksi.

Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Arvoisa puhemies!
En kyllä tunnista käyttäneeni ilmaisua "hanttihomma". Minä olen itse nuorempana ollut konepuuseppänä, liimaajana, vahtimestarina jne. Se on ollut tärkeä elämänkokemus, josta olen saanut paljon.

Vastasin Lahdessa tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa kysymykseen, joka koski sitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opiskelijat valmistuisivat nopeammin. Silloin totesin, että on tärkeää, että opiskelijat voivat olla töissä, he oppivat sieltä, mutta että tärkeää olisi, että erityisesti opintojen loppuvaiheessa voisivat tehdä sen tyyppistä työtä, hankkia kokemusta, joka palvelee heidän opintojaan ja myöhempää sijoittumista työelämään. Siinä yhteydessä myöskin totesin, että tästä voisi myöskin avautua paljon työpaikkoja työttömille tai vastaaville. Uskon, että tämä vastaa myöskin elinkeinoelämän näkemyksiä ja (Puhemies: Nyt, arvoisa ministeri, taitaa olla aika täysi!) vastaa myöskin koko hallituksen näkemystä siitä, miten tulisi opintoaikoja lyhentää.

Sofia Vikman/kok:
Arvoisa puhemies!
Kaikki työ ja työkokemus on arvokasta. Hallituksen tavoitteena on myös nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii vahvaa panostusta jatko-opintoihin valmistavaan lukiokoulutukseen. Tätä tukee myös eilen julkaistu koulutuksen arviointineuvoston raportti, jonka mukaan lukio ei valmenna riittävän hyvin opiskelijoitaan korkeakouluun. Mihin toimenpiteisiin te, ministeri Gustafsson, aiotte ryhtyä, jotta lukio valmentaisi tehokkaammin korkeakouluihin päteviä opiskelijoita?

Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Tämä eilen julkistettu koulutuksen arviointineuvoston tuore tutkimustulos vahvistaa itse asiassa niitä näkemyksiä, joita on kirjattu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, miten meidän suomalaista lukiokoulutustamme tulisi kehittää. Se nosti muun muassa esille vahvasti opinto-ohjauksen aseman ja merkityksen, koska merkittävä osa lukiolaisista ei saa riittävästi tietoa siitä, mikä olisi tarkoituksenmukainen jatkokoulutuslinja heille.

Toinen iso merkittävä asia, joka nousi esille, oli se, että meidän lukiomme tunnistaa ja tuntee työelämäkehityksen aika kehnolla tavalla, niin että itse asiassa sitä, mitä tapahtuu työelämässä, ammateissa, yrittäjyyden ja muun kohdalta, sitä tulisi myöskin lukion päivittäisessä työssä ja opiskelussa vahvistaa, ja sitten heidän johtopäätöksensä oli minusta oikea. Tämä ei ole yksin opinto-ohjaajien, opinto-ohjauksen asia, vaan itse asiassa (Puhemies: Ja nyt taitaa olla minuutti täynnä!) sen lukion toimintakulttuurin, ja kaikkien opettajien pitäisi vahvistaa tätä puolta.

Maria Tolppanen/ps:
Arvoisa puhemies!
Tällä hetkellä opiskelijat tekevät hyvin paljon työtä polkupalkalla ja aika paljon myöskin sellaisella alalla, joka ei valmista heitä siihen tulevaan ammattiin. Tällä hetkellä opiskelijoitten polkupalkka merkitsee sitä, että sen alan ihmiset ovat työttöminä, koska työnantajat käyttävät härskisti hyväksi opiskelijoita. Tästä haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta: mitä aiotte tehdä sille asialle, että tässä maassa kukaan ei joutuisi orjapalkalla tekemään työtä?

Ja lisäksi, jos sallitte, arvoisa puhemies, kysyisin Gustafssonilta, onko koskaan mietitty sellaista ratkaisua, että kun opiskelija on töissä ja hän saa opintotukea, niin sitä mukaan, kun tuo palkka nousee, niin opintotuki laskisi vastaavasti kuin on sovellettu työttömyyskorvaus silloin, kun ihminen on töissä. Silloinhan pääsisimme pois siitä ajatuksesta, että opiskelija tienaisi sen 6 000 euroa ja saisi siihen päälle vielä tämän opintotuen, vaan että olisi tämmöinen liukuma.

Työministeri Lauri Ihalainen:
Arvoisa puhemies!
On selvää, että kenenkään tässä maassa ei pidä tehdä orjapalkalla työtä, ei myöskään opiskelijoiden, mutta yhtä lailla on tärkeätä, että me kehitämme näitä pelisääntöjä. Parasta aikaa me valmistelemme palkattoman työn pelisääntöjä, joita aika paljon tähän harjoitteluun ja työelämätutustumiseen liittyy, että tehdään ero siitä, mitä opiskellut ja siihen liittyvää harjoittelua ja mikä on sitten työtä, josta hankitaan toimeentuloa. Ja näitä pelisääntöjä ollaan nyt uudistamassa.

Tämän lisäksi tämä nuorten yhteiskuntatakuu, joka on nyt kehysriiheen mennessä tarkoitus valmistaa, sen ehdotukset, pitää sisällään monia hankkeita, ajatuksia siitä, miten me saadaan se ensimmäinen työpaikka tai harjoittelupaikka koulutuksen jälkeen nuorille, jotta ne nuoret eivät syrjäydy. Tämä on se iso ja vakava ongelma tässä yhteiskunnassa, ja siihen me koetamme nyt etsiä yhteisiä ratkaisuja.

Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Arvoisa puhemies!
Meidän opintotukijärjestelmäämme liittyy tällä hetkellä olennaisesti tulorajat, paljonko opiskelija voi opintokautena ansaita, ja siihen noin yleisesti ottaen ollaan aika tyytyväisiä. Opiskelijat kykenevät sitä seuraamaan. Tämä edustaja Tolppasen esille nostama ikään kuin joustomalliajattelu ainakin äkkiseltään se voisi olla verrattain hankala, että tarvittaessa korjataan ja arvioidaan sitten näitä tulorajoja.

Kun tämä taloustilanne on näin ahdas ja valtiontalous tilanteessa, missä on, niin olen itse keskusteluttanut ja ministeri Arhinmäenkin kanssa sitten sitä mahdollisuutta, kun opiskelijat eivät nosta opintolainaa, jonka ymmärtää 1990-luvun kokemuksista, kun työllistyminen on vaikeaa. Joissakin maissa on kokemuksia siitä, että valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille sijoittumiseen liittyen tavallaan sen lainan takaisinmaksu sidottaisiin sitten siihen ansiotasoon ja työllistymiseen. Ja tämä ei ikään kuin olisi valtiontalouden kannalta huono asia. Jotain tämän tyyppisiä luovia ratkaisuja pitäisi kehitellä.

Inkeri Kerola/kesk:
Arvoisa herra puhemies!
Kaikki työurakeskustelu, mitä tässä salissa käydään ja yhteiskunnassamme, on paikallaan. Ja siksi on paikallaan sallia kaikille, jotka haluavat työtä tehdä, myös nuorille, sellaiseen mahdollisuus. Nyt viime päivinä on kuultu monelta eri työnantajajärjestöltä liittyen työurakeskusteluun, että niillä olisi valmiutta pidentää myöskin työuria työntekijöiden kesken. Nyt kuitenkin viestit hallituksesta ovat olleet hieman toisen suuntaisia. Kysyisin: miten hallitus aikoo suhtautua näihin signaaleihin, joita on tullut tuolta työmarkkinakentältä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:
Arvoisa puhemies!
En tiedä yhtään poliittista puoluetta, jotka ei haluaisi pidentää työuria, koska minulla on syntynyt sellainen käsitys, että tästä on varsin laaja konsensus suomalaisessa yhteiskunnassa. Työuria pitää pidentää. Suomalaisten pitää tehdä enemmän töitä, koska se on välttämätöntä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Kysymys on sitten, että millä tuohon tavoitteeseen parhaalla mahdollisella tavalla päästään. Hallituksen lähtökohta on ollut, että tarvitaan toimenpiteitä sekä työuran alkupäähän, että me saamme nuoret nopeammin työelämään, myöskin tietenkin opintoihin, ja keskivaiheelle, koska jokainen työttömyyspäivä lyhentää työuria. Tämä on myöskin hyvä muistaa.

Eli meidän pitää vähentää työttömyyttä. Meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat työelämässä nykyistä paremmin. Ja sitten myöskin loppupäässä on katsottava, miten me huolehdimme siitä, että eläkkeellesiirtymisikä, eli se todellinen ikä, jolloin ihmiset siirtyvät eläkkeelle, siirtyy. Meillä on loistava järjestelmä tällä hetkellä. Joustava eläkeikä 63-68, jonka puitteissa ihmiset voivat itse arvioida, kuinka pitkään jaksavat tehdä töitä, (Puhemies: Ja nyt taitaa tulla aika vastaan!) ja tästä järjestelmästä on syytä pitää kiinni.

Antti Lindtman/sd:
Arvoisa puhemies!
Kaikki työ on arvokasta, se on ihan selvää. Olisi tietysti toivottavaa, että opiskelijat löytäisivät oman alansa töitä jo opiskeluaikoina, ja tässä tietysti työnantajilla on myös iso vastuu katsoa tulevaisuuteen, ottaa nuoria koulutettaviksi sinne jo aikaisessa vaiheessa. Nyt on toki niin, että jos toimeentulon vuoksi työ alkaa syödä opiskelua ja sitä kautta pidentää valmistumista, niin se ei ole hyväksi, ja siinä mielessä tämä opintotuen kehittäminen on aivan oikea asia, minkä ministeri otti esiin.

Arvoisa työministeri, nuorilla on pelkoja työelämässä, ja niitä tunnutaan haluavan lisää. Tänään taas Suomen Yrittäjät on nostanut esille kastijakojärjestelmän työmarkkinoille, eli nuorille haluttaisiin alepalkat, pois työehtosopimuksen mukaisista turvista. Aikoohan hallitus pitää kiinni siitä, että Suomeen ei luoda kahden kerroksen työmarkkinoita nuorten ale-palkoille ja sitten aikuisten muille palkoille?

Työministeri Lauri Ihalainen:
Arvoisa puhemies!
Ottaisin esille nuorten kannalta kaksi asiaa. Toinen on siis se, että pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten keskimääräinen työura on tytöillä 22 vuotta, pojilla 25 vuotta, kun keskimääräinen työura Suomessa on 34-35 vuotta. Jos ihminen jää peruskoulun varaan, automaattisesti työura on lyhyempi ja asema työmarkkinoilla erittäin heikko. Mitä johtopäätöksiä tästä? Meidän pitää huolehtia siitä, että kukaan nuori ei jää pelkän peruskoulun varaan, saa vähintään sen toisen asteen koulutuksen eikä putoa sinne mustaan aukkoon, ettei ole työssä eikä koulutuksessa. Sillä on suora suhde tähän keskusteluun työurista. Minä alan olla huolissani enempi nuorten työllisyysasteesta kuin ikääntyneiden sen takia, että 55-59-vuotiaitten työllisyysaste on 72 prosenttia, tämä nousee koko ajan, mutta meillä ongelmat alkavat olla täällä nuorten syrjäytymisessä, nuorten ikäluokkien työllisyysasteessa.

Mitä tulee sitten kysymykseen siitä, millä pelisäännöillä työssä ollaan, (Puhemies: Nyt minuutti tulee täyteen!) pitää noudattaa yleisiä työmarkkinoiden pelisääntöjä myöskin nuorten osalta.

Ritva Elomaa/ps:
Arvoisa puhemies!
Olin eilen Varsinais-Suomen osakunnan tilaisuudessa. He kutsuivat minut, halusivat tietää kansanedustajan työstä. Ministeri Gustafssonin lausuma työnteosta puhutti kovin, ja heidän viestinsä on, että näitä hanttihommia pitää saada tehdä. Millä he tulevat toimeen, jos ei näitä lisätöitä saa tehdä vapaasti tai jos ei ministeri ole sitä mieltä? Vielä kun ajatellaan, että opintotuki indeksiin sidottuna on vasta 2014 voimassa eikä 2012 loppuun mennessä niin kuin perussuomalaiset ehdottivat, niin millä tosiaan tulee toimeen opiskelussa, jos ei saa töitä tehdä? On pakko.

Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Arvoisa puhemies!
Toistan nyt vielä, että tämä "hanttityö" ei sovi minun suuhuni. Hanttityötä ei ole olemassakaan. Kaikki on työ on arvokasta, ja moni työ myöskin sopii opiskelijoille. Se antaa heille tunnetta siitä, mitä on tehdä työyhteisössä työtä. Kysymys on vaan nyt siitä - minä luulen, että me olemme kaikki sitä mieltä - että meidän keskimääräistä valmistumisaikaa esimerkiksi akateemisissa opinnoissa, kun se on viisi, kuusi, jopa seitsemän vuotta, keskimäärin yli kuusi vuotta, on tarvetta pyrkiä lyhentämään nyt vähintään vuodella. Silloin pitää rehellisesti myöskin keskustella siitä, millä keinoin voidaan mahdollistaa täysipäiväisempi opiskelu. Nyt ymmärrän, että monet haluavat tehdä työtä, se on myöskin arvokas ja hyvä asia, mutta meidän pitää käydä myöskin eduskunnassa aitoa, syvällistä keskustelua siitä, miten näitä opintoaikoja saataisiin lyhennettyä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on loppuun käsitelty. Ehdimme ottaa vielä muutaman kysymyksen ja niihin vastaukset.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt...
__________________________

Jos toimittajat osaisivat työnsä...

Henry Björklid

Toimituksen poiminnat